Kyselyssä esitettiin yhdeksän väittämää koskien yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista kaupungissa ja sen palveluissa ja toiminnassa. Lähes yhdeksän kymmenestä (87 prosenttia) helsinkiläisestä kokee voivansa elää hyvää elämää sellaisena kuin on. Yhtä suuri osa kaupunkilaisista myös pitää hyvänä, että Helsingissä asuu ja asioi taustoiltaan ja ominaisuuksiltaan moninaisia ihmisiä. Osuudet ovat täysin samat kuin neljä vuotta sitten, jolloin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely kuntalaisille toteutettiin edellisen kerran.
Kriittisimmin vastaajat suhtautuivat kaupungin onnistumiseen digitaalisen syrjäytymisen ehkäisyssä – vain noin neljännes (24 prosenttia) vastaajista oli samaa mieltä. Saavutettavuus digitaalisissa palveluissa ja digitaidottomien pärjääminen olivat esimerkkejä asioista, joihin moni vastaaja toivoi kaupungin jatkossa kiinnittävän entistä enemmän huomiota.
Kuten edellisessäkin kyselyssä, miehet näkivät yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon nykytilan kokonaisuutena naisia myönteisemmin.
Kyselyllä selvitettiin myös vastaajien elämänlaatua ja osallisuuden kokemusta. Vähemmistöön kuuluvista vastaajista kolme neljästä (75 prosenttia) luonnehti elämänlaatuaan vähintään melko hyväksi, kun muista vastaajista osuus oli 92 prosenttia. Myös osallisuuden kokemus oli vähemmistöön kuuluvilla vastaajilla jonkin verran heikompi kuin muilla.
Noin joka kymmenes vastaaja kokenut syrjintää viimeisen vuoden aikana
Noin joka kymmenes vastaaja kertoi kokeneensa kaupungin palveluissa viimeisen vuoden aikana syrjintää (10 prosenttia) tai epäasiallista kohtelua (8 prosenttia). Kaiken kaikkiaan syrjintää kaupungin palveluissa oli kokenut 21 prosenttia ja epäasiallista kohtelua 15 prosenttia. Yleisimmin syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun perusteena olivat ikä, terveydentila ja kieli, ja eniten kokemuksia oli terveyspalveluissa. Tulokseen saattaa osittain vaikuttaa se, että yli 65-vuotiaat vastaajat olivat kyselyssä yliedustettuina suhteessa Helsingin väestöön.
Vain 12 prosenttia syrjintää kokeneista oli tehnyt asiasta ilmoituksen, suurin osa heistä joko antamalla palautetta suoraan kyseiseen palveluun tai Helsingin kaupungin sähköisen palautepalvelun kautta. Kaupunki kannustaa ilmoittamaan syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta matalalla kynnyksellä.
Kysely toteutettiin satunnaisotannalla syksyllä 2024 ja siihen vastasi noin tuhat 16 vuotta täyttänyttä helsinkiläistä.
Kyselystä eväitä suunnitelmavalmisteluun
Kyselyn vastauksia hyödynnetään kaupungin uuden palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman valmistelussa. Kyselyn lisäksi yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon tilaa Helsingissä on selvitetty myös muilla tavoilla, kuten haastattelemalla eri väestö- ja vähemmistöryhmiä edustavia järjestöjä ja kaupungin vaikuttamistoimielimiä.
Niiltä kaupunki sai kiitosta muun muassa nuorisopalveluiden vastaanottavuudesta, sukupuolten moninaisuuden huomioimisesta, Seniori-infosta ja yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa. Kehittämistarpeina nähtiin esimerkiksi eri vähemmistöryhmien sisäisen moninaisuuden tunnistaminen ja monien eri ominaisuuksien vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten turvallisuuden ja osallisuuden edistäminen.
Sekä kuntalaiskyselyssä että haastatteluissa nähtiin tärkeänä, että kaupungin henkilöstöllä on riittävä osaaminen yhdenvertaisiin asiakaskohtaamisiin. Kaupunginhallitus päättää uudesta palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta alkuvuodesta 2026. Nykyinen suunnitelma on voimassa vuoden loppuun saakka.