Lokakuussa 2023 liikennöinnin aloittaneen pikaraitiolinjan 15 varrelle suunnitellaan uutta asuinaluetta noin 7 000 asukkaalle Keski-Viikkiin.
Asuntojen lisäksi Keski-Viikin alue kattaa Helsingin yliopiston kampuksen. Siellä sijaitsee myös Valtion virastoja ja maita sekä yritystoimintaa. Tämä aluekeskus ulottuu Latokartanon eteläosan ja Viikin tiedepuiston välille Eläinsairaalan raidepysäkin ympäristöön.
Viikissä on mahdollisuus rakentaa lisää kaupunkia, mikä on Helsingissä poikkeuksellista. Kaupunki tuo Viikkiin lisää asuntoja, palveluita ja liikennettä sekä laadukkaan ja monimuotoisen julkisen virkistys- ja viherympäristön. Alueella on tarkoitus kehittää linnustoystävällisiä ratkaisuja sekä ekologisen rakentamisen uusia tulkintoja.
– Helsingin kaupungin näkökulmasta Keski-Viikki on pikaraitiotien varaan rakentuva uusi alue. Lisäksi se on tulevaisuudessa joukkoliikenteen risteyskohta, kun Lahdenväylä menee vierestä ja Viima-raitiotie Malmille valmistuu, Helsingin Pohjoisen alueyksikön päällikkö Antti Varkemaa kertoo.
Kansainvälisen tason kampus tähtäimessä
Valtion toimijoita Viikissä ovat muun muassa Luonnonvarakeskus Luke, Ruokavirasto sekä Suomen ympäristökeskus Syke. Valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöt kehittää omien hankkeidensa lisäksi valtion maista niitä alueita, joita valtio ei enää tarvitse.
– Teemme kaavoituksessa tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa ja toteutamme yhdessä luotuja kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteita. Aikanaan valtiolta vapautuvien tonttien myynneistä saadut tulot ohjataan yhteiskunnan muuhun käyttöön, Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Janne Marttinen sanoo.
Tärkeä lähtökohta on ollut Viikin erityispiirteiden huomioiminen alueen muutoksessa ja ”Maailman kestävin kampuskaupunki” -vision toteutuminen. Tämän varmistamiseksi suunnitteluun osallistuivat alueen keskeiset toimijat, kuten yliopiston työntekijät ja opiskelijat. Vuoden 2023 helmi- ja joulukuun välisenä aikana järjestettiin työpajoja ja pop-up-kommentointia kampuksilla ja kävelyhaastatteluja, joissa yhteensä 99 ihmistä pääsi kertomaan näkemyksiään tulevaisuuden Viikistä.
Prosessin tuloksena syntyi Viikin elämälähtöisen suunnittelun työkirja, jonka Helsingin kaupungille laati suunnittelu- ja konsulttiyritys Ramboll Finland.
– Työkirja kokoaa periaatteet siitä, miten Viikille erityisiä toimintoja ja piirteitä tulee huomioida suunnittelussa ja miten yhteistyötä eri toimijoiden välillä voi tiivistää. Viikkiläisillä on osaamista ja uusinta tutkimustietoa esimerkiksi kestävyysteemoissa, jota alueen suunnittelussa voi hyödyntää, Rambollin projektipäällikkö Inna Ampuja kertoo.
Vahvistettaviin Viikki-erityisiin teemoihin sisältyi muun muassa viikkiläinen elämäntyyli, Viikki innovaatioalustana, resurssien ja ravinteiden kierto, sekä luontopositiivisuus ja yhteinen hyvinvointi.
– Viikin kehitys on ollut iso kokonaisuus, jossa on mietitty kansainvälisen tason kampuksen rakentamista. Siihen liittyy liiketoiminta ja yritystoiminta sekä erilaiset synergiat, kuten koulutustoiminta sekä innovaatioiden että yritystoiminnan välillä. Lisäksi mahdollistetaan asumista ja kehitetään tutkimustoimintaa nykyistä tiiviimmässä skaalassa, Helsingin kaupungin arkkitehti Petri Saarikoski kertoo.
Maalaismaisema säilyy
Viikissä on yksi Helsingin yliopiston neljästä kampuksesta. Siellä sijaitsee maa- ja metsätieteellisen, bio- ja ympäristötieteellisen, farmasian sekä eläinlääketieteellisen tiedekunnat. Viikistä löytyykin toimiva maatila ja sen 80 lehmää, Suomen ainoa hevossairaala sekä pieneläinsairaala.
Ulkopuolisille näkyvimpiä osia on esimerkiksi kasvitutkimus, mutta rakennusten sisällä on paljon laboratorioita ja tutkimusalustoja.
Peltoalueita on tutkimuskäytössä, mutta luontoalueella on lisäksi lintukosteikkoa ja metsää.
Maaseutumaisuus ja luontoalueet eivät ole katoamassa.
– Peltoalueet säilyvät, mutta ne siirtyvät hieman ytimestä toisaalle. Arvokkaita viheralueita ja luontoa jää. Biodiversiteettiä pyritään jopa lisäämään ja luomaan uusia kosteikkoalueita. Asemakaavatasolla suunnitelmissa on lisää puistoja. Latokartanon alueelle tulee uusimonimuotoinen ja lajistoltaan rikas puroympäristö. Maatilakin on jäämässä Viikkiin, Varkemaa kertoo.
Paremmin toimiva kampusalue
Yliopisto valmistelee kaavoitustyön rinnalla omaa Kampusvisio 2040 -työtä. Helsingin yliopiston kampusarkkitehti Henrik Aholan mukaan Viikissä on tulevaisuudessa parhaimmat mahdollisuudet vastata tutkimuksen ja opetuksen muuttuviin tilatarpeisiin.
Nykyiset ja varsinkin tulevat raideyhteydet parantavat yliopiston kampusten välistä liikennöintiä. Kaavailtu Viima-ratikka yhdistäisi kolme yliopiston neljästä kampuksesta jouhevasti toisiinsa.
– Haluamme tiivistää yliopiston toimintaa myös Viikin sisällä. Nyt kävely-yhteydet ovat heikot ja välimatkat saman tiedekunnan rakennusten välillä ovat pitkiä, jopa 1,5 kilometriä.
Tavoite on puolittaa matka.
Yliopisto vuokraa tiloja startupeille ja uusille yhteistyökumppaneille. Alueelle voisi hyvin syntyä uusi yritystoiminnan keskittymä Viikin tiedekuntien alojen innovaatioista.
– Täällä syntyy startupeja ja spin-off-yrityksiä tutkimuksista harva se viikko, Ahola toteaa.
Myös opiskelijoiden sisäänottomäärät kasvavat merkittävästi, mikä tarkoittaa sitä, että yliopiston toiminta laajenee jo lähitulevaisuudessa. Se asettaa tiloille uusia vaatimuksia.
Nykyinen kampus on Aholan mukaan hieman eristynyt.
Yliopiston tarpeita palveleva vireä ja toimiva kampusalue tuo mukanaan ihmisiä, palveluita ja työpaikkoja.
– Viikki on jännä ja mielenkiintoinen paikka, koska siellä tieteen, yritystoiminnan ja viranomaistoiminnan yhteys muuhun kaupunkiin on samanlainen kuin keskustassakin, mutta pienemmässä mittakaavassa, Varkemaa sanoo.
Teksti: Elina Hakola