OmaStadin neljän kierroksen aikana helsinkiläiset ovat ehdottaneet ja äänestäneet, miten tehdään Helsingistä viihtyisämpi 32 miljoonalla eurolla. Uusimpia hankkeita aletaan toteuttaa syksyllä.
Asukkaat päättävät osasta kaupungin kukkaron sisältöä OmaStadiksi nimetyllä osallistuvalla budjetoinnilla. Sen varoilla toteutetaan helsinkiläisten ehdottamia uudistuksia. Kaupungin rahoituspotti hankkeiden toteutukseen on käynnissä olevalla neljännellä kierroksella 10 miljoonaa euroa.
Kaupunkilaisilta tuli ennätysmäärä ideoita OmaStadiin viime syksynä. He äänestivät ehdotuksista mieluisimpia maaliskuussa. Äänestämään olivat oikeutettuja kaikki 13 vuotta täyttäneet Helsingissä asuvat henkilöt. Kukin heistä pystyi äänestämään yhdessä suurpiirissä enintään viittä ehdotusta.
Kaupunkilaisten toivottiin äänestävän ehdotuksia, jotka parantavat, kehittävät ja korjaavat jo olemassa olevaa Helsinkiä sekä vahvistavat kaupungin toimintaa ja tapahtumallisuutta.
Äänestämisen jälkeen kaupunki kehittää suosikkiehdotukset toteutuskelpoisiksi kaupunkilaisten kanssa. Hankkeiden toteuttaminen alkaa syksyllä 2026.
OmaStadi on lisännyt vuoropuhelua kaupungin ja sen asukkaiden välillä. Se on tuonut näkyväksi, mitä me helsinkiläiset toivomme päivittäiseltä asuinympäristöltämme.
OmaStadi on Helsingin kaupungin tapa tehdä osallistuvaa budjetointia yhdessä asukkaiden kanssa.
– OmaStadi on lisännyt vuoropuhelua kaupungin ja sen asukkaiden välillä. Se on tuonut näkyväksi, mitä me helsinkiläiset toivomme päivittäiseltä asuinympäristöltämme. Tällainen vuorovaikutus on tärkeää, jotta kaupunki voi kehittyä kaupunkilaisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti, sanoo OmaStadista vastaava kehittämispäällikkö Kirsi Verkka.
Helsinkiläiset lähettivät OmaStadin neljännelle kierrokselle yli 1 700 ehdotusta.
– OmaStadi on erityinen juuri siksi, että helsinkiläisiltä on saatu ehdotuksia paljon ja he ovat äänestäneet aktiivisesti. OmaStadi onkin herättänyt kiinnostusta maailmalla, toteaa Verkka.
OmaStadi eroaa edukseen monista verrokeistaan sitenkin, että kaupunkilaiset kutsutaan mukaan kehittämään hankkeita toteutuskelpoisiksi.
OmaStadi on helsinkiläisten ikioma juttu. Idea osallistuvaan budjetointiin tuli asukkailta, kun Helsinki alkoi etsiä uusia osallistamisen tapoja vuonna 2016. Kaupunki halusi asukkaiden äänen kuuluvan vahvemmin budjetin suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena oli vahvistaa alueellista osallistumista sekä saada esille eri kaupunginosissa asuvien toiveet ja tarpeet.
Työn tuloksena syntyi osallisuuden malli ja OmaStadi. Sen ensimmäisellä vuoden kestäneellä kierroksella vuosina 2018–2019 oli käytössä 4,4 miljoonaa euroa. Tuolloin 1 273 ehdotuksesta päätyi äänestykseen 296 ja toteutukseen 44. Äänestysprosentti oli 8,6.
Toista kierrosta pidennettiin kaksivuotiseksi ja budjettia kasvatettiin 8,8 miljoonaan euroon. Kaupunkilaiset tekivät 1 463 ehdotusta, joista muokattiin äänestykseen 396 ja niistä päätyi toteutukseen 75. Äänestysprosentti oli 8,1.
Kolmas kierroskin oli kaksivuotinen ja summaltaan 8,8 miljoonaa euroa. Tuolloin esitettiin 4 368 ideaa, joista muotoiltiin 1 532 ehdotusta äänestysvaiheeseen. Äänestysprosentti oli 7,1.
Neljännen kierroksen budjetti nousi 10 miljoonaan euroon. Kaksi vuotta kestävä neljäs kierros keräsi ennätysmäiset 1 761 ehdotusta, joista äänestykseen valittiin 640. Yli 31 000 helsinkiläistä äänesti. Äänestysprosentti oli 5,1.
Tähän mennessä lähes 170 000 helsinkiläistä on äänestänyt OmaStadin kierroksilla. Yli 200 hanketta on jo toteutunut tai on toteutumassa.
– Ulkokuntosalit, jotka mahdollistavat liikunnan aivan kotikulmilla. Ikäihmisten liikuntatuokiot, jotka tuovat iloa ja terveyttä elämään. Koulujen LGBTQ-asioihin paneutuneet oppitunnit. Kaikki nämä ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten OmaStadi tekee Helsingistä paremman paikan asua, Verkka kuvaa jo toteutuneita hankkeita.
OmaStadi on lisännyt Verkan mielestä ymmärrystä kaupungin toiminnasta. Kun kaupunkilaiset jalostavat ideoita asiantuntijoiden kanssa, käy ilmi, miten monenlaisia asioita on huomioitava ja kuinka kauan esimerkiksi lupaprosesseihin menee. OmaStadin päätöksistä ja hankkeiden etenemisestä kerrotaan avoimesti esimerkiksi omastadi.hel.fi-verkkosivuilla.
Kaupunki puolestaan saa OmaStadin ehdotusten ja jatkokehitystyön avulla tietää laajasti asukkaiden sekä erilaisten toimijoiden toiveista ja tarpeista.
Kaupunki kuulee asukkaita myös OmaStadin kehittämisessä. Alussa asukkaat ja asiantuntijat esimerkiksi arvioivat ja kehittivät kaikkia ehdotuksia yhdessä, mutta vaihe koettiin turhan pitkäksi. Nykyisin käsiteltäväksi otetaan vain ehdotuksia, joiden toteuttamiskelpoisuuden ovat varmistaneet kaupungin asiantuntijat. He muun muassa karsivat liian kalliita ehdotuksia tai yhdistelevät samankaltaisia.
– Asukkaat eivät esimerkiksi välttämättä tiedä, kuka omistaa maan, jolle he ehdottavat vaikka grillipaikkaa, ja kaupunkihan voi rakentaa lähtökohtaisesti vain omalle maalleen. Asiantuntijat myös varmistavat, ettei ehdotettu uudistus ole jo vireillä kaupungissa, toteaa Verkka.
Äänestyskäytäntöäkin on hiottu. Aluksi äänestäjä pystyi valitsemaan sekä omaa asuinaluettaan että koko kaupunkia koskevan ehdotuksen. Nyt hän voi valita viisi ehdotusta haluamastaan kaupungin suurpiiristä. Verkan mukaan on kuitenkin yleisintä, että äänestäjä valitsee sen suurpiirin jolla asuu. Nykyisin äänimäärät myös kerrotaan yleisen käytännön mukaan äänestysajan päätyttyä eikä äänimäärien kehitystä enää näytetä OmaStadin verkkosivulla.
OmaStadi on saanut kaupunkilaisilta kiitosta vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden lisäämisestä. Kun työpajoissa on työstetty ehdotuksia joukolla, ovat osallistujat tutustuneet toisiinsa ja erilaisiin näkemyksiin.
– Työpajoista saadussa palautteessa todettiin esimerkiksi, että sosiaalisessa mediassa keskustelu lähtee helposti kierroksille, mutta asukkaiden istuessa kasvokkain pohtimassa alueensa asioita pysyy keskustelu rakentavana. OmaStadi luo ja ylläpitää yhteistä käsitystä kaupungista. Se lisää yhteisöllisyyttä, millä on iso merkitys, toteaa Kirsi Verkka.
OmaStadiin halutaan mukaan mahdollisimman kattavasti erilaiset asukas- ja toimijaryhmät. Siksi esimerkiksi viestintää on eri kanavissa seitsemällä kielellä eikä äänestäjien tarvitse olla Suomen kansalaisia, kertoo OmaStadi-työhön osallistunut kumppanuuspäällikkö Titta Reunanen kaupunginkansliasta.
Reunasen mukaan OmaStadi tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi järjestöjen kanssa, jotta tieto osallistuvasta budjetoinnista leviäisi mahdollisimman monenlaisille asukasryhmille ja aktivoisi niitä mukaan kehittämään kaupunkia. Kun esimerkiksi ensimmäisen kierroksen jälkeen huomattiin yhden alueen äänestysaktiivisuuden jääneen muita matalammaksi, yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa lisättiin entisestään.
OmaStadin lisäksi asukkailla on Helsingissä monia muitakin osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Helsinkiläinen voi esimerkiksi tehdä kuntalaisaloitteen, antaa palautetta kaupungin toiminnasta, osallistua kaupunkisuunnitteluun ja pormestarin asukasiltoihin sekä äänestää kuntavaaleissa.
Eri alueiden toiveiden ja tarpeiden kuulumista kaupunkiorganisaatiossa varmistavat osaltaan kaupungin suurpiireihinsä palkkaamat stadiluotsit. He myös edistävät alueidensa asukkaiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä.
Nuoret voivat vaikuttaa OmaStadin lisäksi Nuorten budjetin – joka tunnettiin aluksi RuutiBudjettina – avulla esimerkiksi kouluihin tehtäviin uudistuksiin. Moni koulu hyödyntää OmaStadia myös opettaessaan vaikuttamisen ja osallisuuden tapoja. OmaStadi toimii sellaisena laajemminkin kaupunkilaisille – ja ennen kaikkea keinona vaikuttaa oman kotikaupungin asioihin.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 22.8.2025 ja sitä on päivitetty helmi-, maalis- ja huhtikuussa 2026.
